Päätepisteenä Dubrovnik

Seuraava siirtyminen oli pitempi, sillä vaikka laivayhteydet Splitin ja Dubrovnikin välillä ovat hyvät, matka kesti katamaraanillakin noin 4 tuntia. Matkalla oli kyllä kivoja saaripysähdyksiä. Hvarin saarella olen käynyt maissa myöhemmin, Korčulassa en ainakaan vielä, vaikka sitä on paljon kehuttu.

Dubrovnikista tuli Trogirin ja Splitin tavoin erittäin hyvä ensivaikutelma, vaikka ihmisiä olikin paljon ja hintataso ei ihan halvimmasta päästä. Vanhakaupunki on heittämällä hienoimpia ja kiinnostavimpia paikkoja joissa olen ollut, ja koko kaupungin kiertävät muurit kiertämällä siitä sai vielä paljon paremman kuvan. Sekin on kiva, että muurien sisällä ihan kaikki nähtävyydet ovat vieri vieressä, ja seassa on loppumaton määrä hyviä ravintoloita ja terasseja.

Turha varmaan sanoa, että olen ensimmäisen reissun jälkeen palannut parikin kertaa Dubrovnikiin. Se voisi olla ihan potentiaalinen paikka asua pidempäänkin, tosin siinä tapauksessa vanhakaupunki ei olisi paras vaihtoehto, vaan esimerkiksi vähän modernimpi Gruž, jonka elämänmeno on kaukana vanhankaupungin turistihulabaloosta.

Kävin ensimmäisellä kerralla Dubrovnikin pakolliset nähtävyydet läpi melko pintapuolisesti. Museoita riittää joka makuun, ja hienoja kirkkoja (ilmaiset sisäänpääsyt) on pienellä alueella useita.

Muureilla kävely oli selkeästi kivoin aktiviteetti, mutta laskeutuminen alas viereistä Srd-kukkulaa oli hauska myös, sillä näkymät koko Dubrovnikiin olivat upeat ja meri kimmalteli taustalla. Kukkulan laella on Kroatian itsenäisyysodasta kertova kiinnostava museo ja ravintola. Ylös ja alas pääsee myös vaijerihissillä, mutta käytin sitä pelkkään ylöspäin menemiseen.

Yksi aktiviteetti oli vierailu Lokrum-saarella, joka näkyy yllä olevassa kuvassa. Se oli kivaa vaihtelua muulle kaupungille, sillä se oli aivan eri maailma metsineen ja polkuineen. Keskellä saarta oli myös vanha luostari, jonka yhdessä huoneessa oli Game of Thrones -kuvauksissa käytetty Iron Throne. En silloin ollut nähnyt sarjaa ollenkaan, mutta otin kuvan, kun muutkin ottivat. Jälkeenpäin sarja on nähty ja tuoli on tutumpi.

Dubrovnikiin varmaan palaan vielä joskus. Varsinkin syksyllä ja keväällä se on erittäin hyvä vaihtoehto, kun ilmat muistuttavat pääosin Suomen kesää. Kesällä ilma on turhan kuuma ja turistien määrä turhan korkea – jopa minulle, jota ei yleensä turistien määrä haittaa.

Hotellit ovat nykyään todella kalliita, mutta huoneistoja saa edelleen suhteellisen edullisesti. Tällä reissulla majoitus oli melko vaatimaton, mutta ihan viihtyisä Guest House Ivela, jossa isäntäväki asui Kroatialle tuttuun tapaan talon alakerrassa ja yläkertaan oli tehty "hotellihuoneita".

Muilla kerroilla olen asunut hotellissa ja Airbnb-asunnossa Vanhankaupungin ja Lapadin välimaastossa Montovjernassa. Se on sikäli hyvä sijainti, että mihinkään ei ole liian pitkä matka. Toisaalta mikään ei ole myöskään aivan vieressä.

Viimeisin asunto oli Airbnb-kämppä Gružissa. Se olisi melko varmasti sijaintina, mikäli pidemmäksi aikaa muuttaisin Dubrovnikiin. Kivan kaukana Vanhastakaupungista, mutta kuitenkin kävelymatkan päässä. Ja kaikki palvelut löytyvät vierestä. Ja tässä tarkoitan Gružilla nimenomaan aivan lahden perällä olevaa modernimpaa osaa, ei lahden pohjoispuolella sijaitsevaa varsinaista kaupunginosaa, joka alkaa olla jo turhan kaukana kaikesta ja suurin osa asunnoista sijaitsevat ylämäessä.